Saaristo siistinä

Kuka voisi kellot seisauttaa?

  • Kuka voisi kellot seisauttaa?

Kaikki me asioista kiinnostuneet olemme lukeneet, kuinka Benjamin Franklin halusi ihmisten nousevan kilpaa auringon kanssa ja kuinka sota-aikoina kesäaikaan siirtymisen avulla pyrittiin säästämään hiiltä, vaikka näyttöä säästöistä ei käytännössä ole. Kesäajan terveyshaitoista näyttöä on sen sijaan kasvavassa määrin. Näitä haittoja yhteiskunnalliseen keskusteluun on ansiokkaasti nostanut mm. tutkimusprofessori Timo Partonen. Tiede-lehden viiden vuoden takaisessa artikkelissa on hienosti kuvattu koko kellopelin historia, mutta avoimeksi jää, miksi tätä järjettömyyttä jatketaan vielä sata vuotta ensimmäistä kokeilujen jälkeenkin.

Kaiken takana on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY tammikuulta 2001. Kyseessä on sarjassaan jo yhdeksäs kesäaikadirektiivi, mutta aiemmista poiketen tämä pirulainen on säädetty olemaan voimassa määrittämättömän ajan. Direktiivissä Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat sisämarkkinoiden toiminnan kannalta tärkeäksi, että kesäaikaan ja siitä pois siirrytään kaikissa jäsenvaltioissa samaan aikaan.

Euroopan yhteisöjen komissio selvitti direktiivin vaikutuksia vuonna 2007. Raportissaan komissio totesi, että kesäaika suosii vapaa-ajan harrastuksia ja valaistukseen kuluu iltaisin vähemmän sähköä kesäajan ansiosta, mutta siitä saatava rahallinen säästö on suhteellisen pieni. Elinkeinoelämä, maatalous ja liikenne mukaan lukien, on ehtinyt jo sopeutua kesäaikaan. Mahdollisia terveyteen kohdistuvia vaikutuksia komissio piti lyhytaikaisina ja vaarattomina. Ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvista vaikutuksista komission oli mahdotonta sanoa mitään yleispätevää.

EPP-ryhmän europarlamentaarikko Henna Virkkunen esitti maaliskuussa komissiolle kysymyksen kesäaikadirektiivistä luopumisesta ja sai vastauksen, että komissiolla ei ole aikomusta muuttaa tai kumota direktiiviä. Komission mukaan yhdenmukaistamattomat kesäaikakäytännöt aiheuttaisivat huomattavaa haittaa yrityksille ja kansalaisille.

Näin ollen näyttää siltä, että kesäaikaa ei pysty pysäyttämään kukaan. Koska komission huolena vaikuttaa olevan erityisesti asymmetria, vaihtoehdoksi jäänee ainoastaan kesäajasta luopuminen yhdellä kertaa koko EU:n alueella.

Vaikka asiaan ei pystyttäisi kansallisella tasolla vaikuttamaan, kannustan jokaista allekirjoittamaan tämänvuotisen kesäajanvastaisen kansalaisaloitteen ”Yhteiskunnan rasitteet kesä-talviaika pois: Voimaa, terveyttä työpäivään ja elämään Keski-Eurooppalaisella aikavyöhykkeellä”. Tärkeintä on, että keskustelu jatkuu.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Olen ollut paljon tekemisisä Geodeettisen radioastronomian kanssa, ja olen joutunut perusteellisesti paneutumaan ajan mittaukseen liittyviin lukemattomiin ongelmiin.

Paitsi tieteellisiä aspekteja asiaan liittyy poliittisia.

Asia joka teoreettisesti voi ”pysäyttää aikaa” on riittävän suuri gravitaatiokenttä. Gravitaatiokenttä muodostaa muutenkin suurimman epävarmuustekijän ajan mittauksessa. Pienikin korkeusero Maapallolla aiheuttaa mitattavan eron tarkan atomikellon ajassa. Tarkimmat kellot löytyvät todennäköisesti MIKES:in laboratoriossa. Vanha kelloharrastaja ja opiskelukaverini Prof. Kalevi Kalliomäki hankki sinne juuri ennen eläkkeellelähtöä pari hyvin tarkkaa vetymaseria.

Nykyään tiedämme myös, että tasajakoinen atomiaika ei pidä samaa tahtia, kun epäsäännöllisesti muuttuva keskimääräinen aurinkoaika.

Vuonna 2008 osallisuin MIKES järjestämään AIKA ja TAAJUUS seminaariin.

Osoittautui että useampi MIKESin seminaarin puhuja piti kesäaikasysteemiä turhana asiana, eikä tämän järjestelmän hyötyä voida osoitaa. Ainoana hyötynä pitäisin sitä, että kaikkien siviilikellojen aikaa joutuu tarkistamaan vähintään kerran vuodessa.

http://mikes.fi/etusivu

AIKA- JA TAAJUUSSEMINAARI
Aika 30.10.2008, klo 8:45 -16:30
Paikka MIKES, Kokoustila Aari 1. krs., Tekniikantie 1, Espoo
15.55 Pulsarit kelloina , Stefan Tallqvist − pitkäikäisimmät kellot maailmankaikkeudessa − kelloharrastajan puheenvuoro

http://mikes-
upload.innofactor.com/documents/upload/aika_ja_taajuus_-seminaari.pdf

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Työssäni olen tekemisissä vanhusten kanssa ja heistä noin sata prosenttia on sitä mieltä että kellojen siirtely on syvältä jostain..kun itse myös samalla kannalla, niin omien empiiristen tutkimusten kautta saamme noin 101 prosenttia mielipiteen, että ei jatkoon.
Ihan oikeasti, kuka vttu asian keksinyt ja kuka tätä pelleilyä haluaa jatkaa ja miksi?

PS snadisti lesoo laittaa profiiliin asiantuntija, miltä alalta?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Se on eu-kommuunin määräys,eli tahon joka määrää suomessa kaiken muunkin.Se on ainoa todellinen syy.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

"... Euroopan yhteisöjen komissio selvitti direktiivin vaikutuksia vuonna 2007. Raportissaan komissio totesi, että kesäaika suosii vapaa-ajan harrastuksia ja valaistukseen kuluu iltaisin vähemmän sähköä kesäajan ansiosta, mutta siitä saatava rahallinen säästö on suhteellisen pieni".

Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa nuo raportissa mainitut edut jäävät vähäisiksi, koska huhtikuusta elokuuhun on päivän valoisa aika niin pitkä, ettei tunnin säätö käytännössä hankaloita vapaa-aikaa eikä säästä valaistukseen kuluvaa energiaa juuri lainkaan. Myös muualla Euroopassa on valaistukseen käytettävän energian säästön merkitys vähentynyt, koska energiansäästölamput ja talokohtaiset aurinkopanelit ovat yleistyneet. Mm näistä syistä johtuen olisi mielestäni toivottavaa, että kesäajasta luovuttaisiin kaikkialla Euroopassa.

Monet "vanhanaikaiseen turvallisuuteen" jämähtäneet poliitikot ja asiantuntijat vaativat tiukkoja sääntöjä mm aikavyöhykkeiden ja kesäajan suhteen. Mutta käytännön elämässä toimitaan joustavasti terveen järjen ohjaamana. Esimerkki: Puola ja Espanja sijaitsevat Keski-Euroopan aikavyöhykkeen (CET) äärimmäisillä reunoilla. Vaikka aurinko nousee Varsovassa noin puolitoista tuntia aikaisemmin kuin Madridissa, ei siitä aiheudu suurempia hankaluuksia, sillä työaikoja on noissa maissa säädetty auringonvalolle ja ilmastolle sopiviksi, ja mm osa elinkeinoelämästä käyttää "Eurooppalaista aikataulua". Joustavat ja porrastetut työajat vähentävät ruuhkia liikenteessä, lounasravintoloissa ja kaupoissa. Tiedonvälitykselle ja liike-elämälle koituu suuria etuja siitä, etteivät nuo maat ole eri aikavyöhykkeillä. Maatalouden harjoittaja ym auringonvalosta ja lämpötilasta suuresti riippuvaiset noudattavat muutenkin omia työaikojaan. Suomen ja Baltian maiden kannattaisi harkita siirtymistä Keski.Euroopan aikavyöhykkeeseen.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Väitettyjen hyötyjen kyseenalaistamista
Kesäajan vaikutuksia tutkittiin vuoden 1973 öljykriisin myötä entistä tarkemmin. Tutkimukset väittivät kesäajan vähentävän myös ilta-aikaan tapahtuvia liikenneonnettomuuksia ja rikollisuutta valoisuuden vuoksi. Tutkimustulokset kuitenkin kyseenalaistettiin myöhemmin. Yhdysvaltain liikenneministeriön tutkimus vuonna 1975 väitti, että kesäaika säästää prosentin sähkönkulutuksesta. Yhdysvaltalainen National Bureau of Standards kuitenkin tarkasti tutkimuksen uudelleen vuonna 1976 ja totesi ettei merkittäviä säästöjä syntynyt. Suomessakaan kesäaika ei aiheuta Fingridin tilastoissa näkyvää energiankulutuksen vähenemistä.

Haittoja
Pohjoisilla leveyspiireillä kesäajalla on pitkien kesäpäivien takia vähäisempi merkitys kuin etelämpänä, ja energiansäästö on ylipäätään havaittu käytännössä olemattomaksi.

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologinen rytmi voi häiriintyä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä pitkäksikin aikaa, mikä voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuusriskiä ja sydänkohtausriskiä.

Osa asiantuntijoista olisi valmis poistamaan käytännön, joka aiheuttaa olemattomien hyötyjen sijaan ihmislle ylimääräistä vaivaa, sekaannuksia ja sisäisen kellon kuormitusta.Kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa muun muassa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa ympäröivän yhteiskunnan muuttaessa elämänrytmiään. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monenlaisia suunnittelu- ja ylityökustannuksia. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan alalla on kesäaikaan siirtymisiin käytetty suuria työtuntimääriä; joka vuosi kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä joudutaan tekemään runsaasti erikoisjärjestelyjä esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä.

Eräs keskeinen argumentti kesäaikaa ja sen aiheuttamaa energiansäästöä vastaan on, että ihmiset saattavat käyttää säästyneen energian ja lisääntyneen valoisan ajan energiaa kuluttavaan toimintaan. Työajat ovat nykyään monesti liukuvia, joten saavutettu energiahyöty käynee jatkuvasti pienemmäksi. Energiansäästö onkin usein todettu jo varsin olemattomaksi. Kesäaika ei myöskään ole käytössä kaikkialla maailmassa, mikä sekoittaa maiden välisiä aikaeroja.

WIKI

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olen samaa mieltä siitä, että kellonviisareiden siirtelystä kaksi kertaa vuodessa on luovuttava. Se on lyhyesti sanottuna typerää, suorastaan idioottimaista. Kellojen nupitkin kuluvat ihan turhaan.

Jos kellojen siirtelystä ei EU:n byrokratian vuoksi päästä eroon, suomalaisten kannattaisi siirtää työaikojaan tuntia myöhemmäksi eli Keski-Euroopan rytmiin. Siis jos nykyään työt on tehty klo 8-16, muutettakoon työajaksi 9-17.

Olen myös sitä mieltä, että Suomen kannattaisi ilman muuta ryhtyä käyttämään samaa aikaa kuin Ruotsissa ja EU:n "ytimissä". Mitenkähän monta tilausta Suomelta on jäänyt saamatta, kun Berliinistä tai Pariisista on soitettu iltapäivällä - ja suomalaiset ovat jo lopettaneet työpäivänsä ja lähteneet konttoreistaan kotimatkalle?

Kirjoitin samasta aihepiiristä Vapaavuoro-blogin:
http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Työaikojen muuttamisen sijasta olisi teknisesti yksinkertaisempaa, että Suomi ottaisi käyttöön Keski-Euroopan aikavyöhykkeen ajan. Jos siis tähän asti olet mennyt töihin kello seitsemäksi, niin voit tehdä jatkossakin, mutta aurinko on silloin ehtinyt yhtä korkealle kuin ennen kello kahdeksan aikaan. Tällä siirrolla voitaneen myös tasata sähköverkon kuormitushuippuja nykyistä paremmin, koska vuorokauden kylmimmät tunnit ajoittuisivat tuntia aikaisemmiksi kuin teollisuuden ja liikenteen aiheuttama aamuinen kulutushuippu (kello 21-22 ei ole yhtä suurta kulutushuippua).

Joustavaa tai liukuvaa työaikaa noudattavilla työpaikoilla monet ovat töissä klo 9-17. Keski-Euroopan aikaan siirrytymisen jälkeen he voisivat olla töissä klo 8-16, jos he haluavat kulkea työmatkansa yhtä valoisassa tai pimeässä kuin nyt.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Keski-Euroopan aikaan siirtymistä perustellaan myös täällä: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015102620560154_u...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämä on hauska ja lyhyt pätkä kellojen siirtämisestä. Suosittelen ehdottomasti katsomaan.

Last Week Tonight with John Oliver (HBO):

Daylight Saving Time - How Is This Still A Thing?

https://www.youtube.com/watch?v=br0NW9ufUUw

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Martti Asikainen, #7.
Aivan mainio videopätkä. Tämä kellonaikojensiirto on tuoretta huuhaata päin vastoin kuin monet typerät rituaalit, jotka tulevat vuosisatojen takaa. Merkillisintä on, että Suomi meni tähän hulluuteen v. 1981, jolloin EU:kaan ei ollut vielä tyrkyttelemässä direktiivejään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Eikun koko maailma Suomen aikaan. Tai ainakin Eurooppa. Tai ainakin Thaimaan ja Espanjan lomakohteet. Mikä etu siitä tulisi, kun suomalaiset eivät kärsisi enää jet lagista ulkomaalaisten kanssa asioidessaan. Ei enää videoneuvotteluja tai sähköposteja yöllä, iltamyöhään tai aamuvarhain. Mikä säästö työterveyskustannuksissa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Helsingin Sanomissa ma 25.10. on Mikko Puttosen kirjoitus otsikolla "Kelloja pitäisi siirtää toinenkin tunti". Se perustuu tutkimusprofessori Timo Partosen tutkimuksiin (kirja "Lisää unta"). Hänen mukaansa ihmiset eläisivät onnellisempina ja terveempinä Keski-Euroopan ajassa. Se kuitenkin veisi meiltä talvella valoisat illat. Aurinko laskisi joulukuussa Helsingissä jo heti klo 14, Oulussa vielä tuntia aiemmin.

Itse olen perustellut Keski-Euroopan aikaan siirtymistä taloudellisilla syillä ja yhteyksillä EU:n "ytimiin".

Aikoinaan kesäaikaa perusteltiin terveellisellä elämällä, koska illalla vapaa-ajalla riittäisi valoa. Perusteluja siis riittää joka suuntaan.

Parasta olisi yleismaailmallinen kello. Työ- ja vapaa-aika voitaisiin kussakin maassa järjestää kellonviisareiden asennosta välittämättä.
http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Toimituksen poiminnat