Saaristo siistinä

Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa

  • Kuvio 1. Sotilasmenojen osuu bruttokansantuotteesta Pohjois-Euroopan maissa vuosina1988–2012 (Lähde: Sipri)
    Kuvio 1. Sotilasmenojen osuu bruttokansantuotteesta Pohjois-Euroopan maissa vuosina1988–2012 (Lähde: Sipri)
  • Kuvio 2. Sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta Euroopan maissa vuonna 2012 (Lähde: Sipri)
    Kuvio 2. Sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta Euroopan maissa vuonna 2012 (Lähde: Sipri)

Ainakin, mikäli uskomme päähallituspuolueen uusia kansanedustajia. Ja miksi emme uskoisi, olihan tuo Helsingin Sanomien vaalikoneen 30 väittämästä ainoa, josta kaikki valituksi tulleet keskustalaiset olivat yhtä mieltä. Armeijan menojen kasvattamista kannattavat myös perussuomalaisten, kristillisten ja kokoomuksen kansanedustajat.

Väittämiä, joista keskustan eduskuntaryhmän sisällä oli voimakkaita mielipiteitä sekä puolesta että vastaan, oli peräti 14. Tällaisia asioita olivat muun muassa sellaiset pikkujutut kuin pakkoruotsi, kuntien pakkoliitokset, sote-uudistus, tasa-arvoinen avioliitto ja ydinvoiman lisärakentaminen. (Lähde: Puoluekone.) Näin siis ennen vaaleja. Vaalien jälkeen eduskuntaryhmissä yleensä vallitsee kaikista asioista liikuttava yksimielisyys, kunhan joku on ensin määritellyt oikean mielipiteen.

Miksi kaikkien leikkausten keskellä juuri puolustusmenoja tulisi kasvattaa? Onko asevoimien budjettia olennaisesti viime vuosina leikattu? Kun tarkastellaan puolustusmenoja suhteessa bruttokansantuotteeseen, puolustusministeriön sivuilla olevassa kuviossa todella näkyy pieni pudotus vuoden 2013 tasoon verrattuna.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) tietojen mukaisesta pidemmästä aikasarjasta käy ilmi, että leikkaus tehtiin jo vuoden 1999 budjettiin. Vuosina 2009–2013 puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli hieman totuttua suurempi ja nyt olisi siis palattu vuosien 1999–2009 tasolle. Kaiken kaikkiaan muutokset Suomen puolustusmenoissa ovat olleet koko 25 vuoden seurantajaksolla pieniä jopa pohjoiseurooppalaisessa vertailussa. (Kuvio 1.)

Onko sotilaallisten menojen osuus sitten jotenkin huolestuttavan alhainen kansainvälisesti? Siprin aikasarjat päättyvät vuoteen 2012, jolloin Suomen sotilasmenot olivat eurooppalaisessa vertailussa hieman keskimääräistä suuremmat. (Kuvio 2.) Nähtäväksi jää, ottaako uusi hallitus tavoitteekseen Suomen sijoituksen nostamisen lähemmäs Ukrainan tai Kreikan tasoa. Yksimielisyys menojen lisäyksen puolesta tässä taloustilanteessa on joka tapauksessa hämmästyttävän suuri.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat